Mielipidekirjoitus 25.2.2025 / Lauri Sainio: Kunnallisen päätöksenteon hitaus ei ole poliittista peliä

Kunnallisen päätöksenteon hitaus ei ole poliittista peliä

Somen paikallisessa keskustelussa eräs tyrnäväläinen keskustalainen päätöksentekijä toi esille oman näkemyksensä, jonka mukaan kuntakentällä hankkeiden hidas eteneminen johtuu päättäjien halusta vaikuttaa vaikuttamisen tarpeesta. Kommentoija kokee, että päätöksiä viivytetään lisäselvityksiä vaatimalla tai palauttamalla asioita valmisteluun lähinnä näkyvyyden ja poliittisten ansioiden vuoksi. Olin tyrmistynyt luettuani kommentin. Tällainen ajattelutapa typistää kuntapäättäjän roolin kyynisesti omien kasvojen esillä pitämiseen ja jättää huomiotta kunnallisen päätöksenteon todelliset realiteetit.

On totta, että kunnallinen päätöksenteko etenee hitaammin kuin yksityisen sektorin prosessit. Se juontuu vahvasti kunnallisen hallinnon rakenteista ja demokraattisesta päätöksentekoprosessista. Usein hankkeet vaativat päätöksiä useilta toimielimiltä, ja niiden valmisteluun osallistuu laaja joukko henkilöitä; niin päättäjiä kuin asiantuntijoita. En näe tätä monivaiheista prosessia tarpeettomana byrokratiana, vaan se takaa, että päätökset ovat harkittuja ja eri näkökulmat huomioon ottavia.

Ajatus siitä, että päättäjät haluaisivat vain saada oman nimensä pöytäkirjoihin näyttääkseen aktiivisilta, on sekä yksinkertaistava että epäreilu. Kaikki eivät ole mukana asioiden valmistelussa. Emme saa enää ylläpitää kulttuuria, missä vain muutamat valmistelussa mukana olevat tietävät asioista ja muiden odotetaan siunaavan esitykset silmät ummessa.

Valtuutetut on valittu edustamaan kuntalaisia ja tekemään päätöksiä, jotka vaikuttavat heidän arkeensa. Tämä tuo vastuun siitä, ettei päätöksiä tehdä kevyin perustein. Jos valtuutettu kokee tarvitsevansa lisätietoa ennen päätöksen tekemistä, on täysin perusteltua ja oikeutettua, että hän pyrkii sitä hankkimaan. Vaikka se tarkoittaisi asian palauttamista valmisteluun tai vastaesitystä.

Lisäselvitysten vaatiminen tai päätösten lykkääminen ei ole epäluottamuksen osoitus valmistelijoita, tai ketään muutakaan kohtaan, vaan osa demokraattista prosessia. Valmistelijat tekevät arvokasta työtä, päätösvalta kuuluu poliittisille päättäjille. Nopeus ei saisi koskaan olla päätöksenteon mittari, sillä hätiköidyt päätökset voivat johtaa kalliisiin virheisiin.

On olennaista tunnustaa ero yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Yksityisellä puolella päätöksentekoprosessi on suoraviivaisempi, osapuolia on vähemmän ja päätöksiä tehdään tiukemmin liiketoiminnan ehdoilla. Kunnallishallinnossa päätöksenteon on perustuttava avoimuuteen ja laajempaan yhteiseen etuun. Se edellyttää keskustelua, eri vaihtoehtojen punnitsemista, ja vie usein aikaa.

Valtuutetut valitaan nimenomaan vaikuttamaan ja osallistumaan päätöksentekoon. Heidän mandaattinsa ei rajoitu pelkästään hyväksymään jo valmisteltuja asioita. Jos edellä oleva rajoitus on yleisesti hyväksytty näkökulma, en enää ihmettele miksi valtuuston kokousten striimaus ei ole Tyrnävällä edennyt. Hiljaisuuden kuvaaminen on kiusallista. 

Valtuutetun tehtävä on arvioida, kyseenalaistaa ja varmistaa päätösten kestävyys. Sen sijaan, että päätöksenteon hitaus nähtäisiin poliittisena pelinä, olisi syytä arvostaa sitä, että päätökset tehdään huolellisesti ja harkiten. Demokraattinen päätöksenteko voi olla hidasta, mutta se on myös tae siitä, että kuntalaisten ääni kuuluu päätöksissä. Tätä periaatetta ei pidä uhrata päätöksenteon nopeuttamisen nimissä.

Lauri Sainio

valtuutettu ja kuntavaaliehdokas (kok.), Tyrnävä