Mielipidekirjoitus 26.3.2025 / Seija Haapalainen: Päättäjien tahtotilalla ja kyvykkyydellä on merkitystä
Julkaistu Rantalakeudessa 26.3.2025
Päättäjien tahtotilalla ja kyvykkyydellä on väliä
Terveyskeskus ja lähellä oleva päiväkoti olivat tärkeitä lasten ollessa pieniä, erinomaisen kyläkoulun ja musiikkiopiston resurssit myöhemmin. Rakennuslupa-asioiden sujuvuus merkitsi rakennusaikana. Yksityistien hoitokunnan asioita hoitaessani oli tärkeää saada avustuspäätös tienhoitoon ja myös kunnalta tukea sillan uusimiseen. Omat ja lähimmäisten tarpeet vaihtuvat meillä kaikilla matkan varrella.
Kuntaliitoksen jälkeen Temmeksellä on lakkautettu muun muassa terveys-, nuoriso- ja kirjastopalvelut. Seudullista joukkoliikennettäkään ei alueelle ole yritetty järjestää.
Viime vuonna ikäihmiset ja autottomat hätääntyivät Tyrnävän kunnan aikeesta lopettaa palveluliikenne kokonaan, mikä kosketti myös temmesläisiä. Palveluliikenteen lopetus koettiin heitteillejätöksi.
Asiaan päätettiin vaikuttaa. Palveluliikenne on nyt sopivasti saanut jatkoajan 31.7.2025 saakka. Temmeksen Kyläkehittäjät selvittää kustannustehokasta toimintamallia, jolla asiointiliikenne mahdollistuisi jatkossakin. Liikenteen kilpailutusta valmistelevat viranhaltijat ovat suhtautuneet yhteistyöhön myönteisesti, mutta tämänkin asian päättävät lopulta valtuutetut.
Kunnassa päätöksentekijöiden enemmistö on yhden puolueen edustajia. Äänienemmistöön perustuva valta on ollut rajoittamaton; eriäviä mielipiteitä ei ole tarvinnut huomioida. Vallan keskittyessä valtaeliitille riskit heikkoihin valintoihin kasvavat. Kunta onkin ajautunut jatkuvien säästökuurien kierteeseen.
Tyrnävän keskeiset vaikuttajat ovat vaatineet kuntalaisilta, rivivaltuutetuilta, yrittäjiltä ja kunnan henkilökunnalta ”positiivista puhetta”, ikään kuin tämä olisi ratkaisu kunnan taantumiseen ja taloushuoliin. Kyläkoulukin kuulemma säilyy ”puhumalla positiivista”. Päättäjäthän koulun kohtalon päättävät ja pystyvät myös halutessaan mahdollistamaan alueen oppilasmäärän kasvun.
Hämmästyin muutama vuosi sitten tutkiessani kunnan kehitystä kuvaavia tilastoja. Samoista lähtöasetelmista ponnistanut Liminka on lisännyt asukasmääräänsä merkittävästi ja saanut paljon yritystoimintaa. Naapurikunta on hyödyntänyt valtateiden varsien saavutettavuuden ja näkyvyyden, vaikka itse kuntakeskus on etäällä ja radan takana. Tyrnävällä yrityselämän kehitys on ollut vaatimatonta ja asukasmäärä on vähentynyt lähes 10 vuotta!
Elinvoimaansa menettävä kunta näkyy ennen pitkää myös kuntalaisten arjessa: palvelut heikkenevät, veroprosentti ja kiinteistöverot nousevat. Lainoittajat hinnoittelevat asunto- ja yrityslainan kalliimmaksi tai eivät myönnä lainaa. Hankitun asunnon arvo ei nouse, kuten naapurikunnassa. Kierre syvenee, kun kuntaan muuttoakin miettivien sijoittuminen vaikeutuu. Kyky pitää kunta elinvoimaisena on äärimmäisen tärkeää kuntalaisten kannalta.
Kunnan kasvu ja kehitys ei tapahdu itsestään, eikä sitä voi sälyttää yksityisille tahoille. Kunnille on annettu kaavoitusmonopoli, mutta myös vastuu yhteiskuntarakenteen kehittämisestä ja elinvoimasta. Toistuvien säästökuurien sijaan pääpaino on kohdistettava kunnan kehittämiseen. Vain elinvoimainen kunta pystyy ylläpitämään palvelut ja parantamaan niitä.
Kunta vastaa edelleen monista asioista, joilla on meidän arkeemme suora vaikutus. Ei ole yhdentekevää, jättääkö äänestämättä tai ketä äänestää kuntavaalissa.
Päättäjien tahtotila ja kyvykkyys vaikuttavat sinunkin arkesi sujuvuuteen, palveluihin, perheen talouteen ja omaisuuden arvoon. Suosittelen äänestämään.
Seija Haapalainen
Kuntavaaliehdokas (kok., sit.)