Lauri Sainio
Olen 39-vuotias kolmen lapsen isä. Asun Murrossa, jonne muutimme vaimoni ja perheemme kanssa vuonna 2010. Olin jo ennen tätä asunut Tyrnävällä vuodesta 2008 alkaen. Perheeseeni kuuluu vaimon lisäksi tosiaan kolme lasta, joista nuorin on 3-vuotias ja vanhin kohta 13-vuotias. Tämä laaja ikähaarukka pitää kontaktipinnan olemassa niin varhaiskasvatukseen, alakouluun kuin kohta myös yläkouluun, kun vanhin lapseni siirtyy sinne. Olen koulutukseltani kasvatustieteen maisteri, joten olen hyvin kiinnostunut kuntamme sivistyspuolen tilasta ja tulevaisuudesta.
Olen toiminut kunnanvaltuustossa kuluvan kauden, eli vuodesta 2017 alkaen. Kunnanvaltuuston lisäksi istun kunnanhallituksessa kunnanvaltuuston 2. varapuheenjohtajan roolissa, eli minulla on läsnäolo- ja puheoikeus kunnanhallituksessa. Tämän lisäksi olen varsinaisena jäsenenä tarkastuslautakunnassa ja varajäsenenä sivistys- ja hyvinvointilautakunnassa. Kuluneet neljä vuotta ovat olleet todella opettavaisia ja kiinnostavia. On ollut hienoa päästä mukaan käsittelemään ja päättämään yhteisistä asioistamme. Jos jotakin olen oppinut, niin sen, että päätettävät asiat ovat hyvin moniulotteisia ja tämä vaatiikiin, että päätettäviin asioihin perehtyy mahdollisimman hyvin. Vaikeitakin päätöksiä olemme joutuneet tekemään, jotta kunnan talous on saatu tasapainotettua. Nyt suunta talouden osalta on parempi, mutta tiukkaa talouskuria on silti pidettävä, jotta kasvu saadaan vakaalle pohjalle ja kestämme mahdollisesti vastaan tulevia haastavia vuosia.
Minulle tärkeitä asioita ovat lapset ja nuoret, päätöksenteon avoimuus, kylien tasapuolinen kehittäminen sekä huomiointi päätöksenteossa ja kunnan elinvoimaisuuden vahventaminen.
Lapsissa ja nuorissa asuu tulevaisuus ja tulevan valtuustokauden aikana meidän on tarve miettiä, miten voisimme paremmin palvella kunnassamme asuvia lapsia ja nuoria. Tämä tarkoittaa panostamista niin koulutuksen laatuun kuin vapaa-ajanviettomahdollisuuksien vahventamista. Näiden osalta meidän pitää vahventaa yhteistyötä järjestöjen ja urheiluseurojen kanssa ja miettiä, miten kunta voisi entistä paremmin tukea näiden toimintaa.
Päätöksenteon avoimuus tarkoittaa minulle mahdollisimman hyvin päätöksentekoon osallistamista ja päätöksistä informoimista. Olemme ottaneet hyviä askelia kuntalaisten osallistamiseen, esimerkiksi kuntastrategian laadintaan. Tätä kehityssuuntaa pitää jatkaa ja tarjota kuntalaisille jatkossakin tilaisuuksia tuoda omia näkemyksiä ja toiveita esille. Osallistaisin myös kunnanvaltuustoon valittuja entistä vahvemmin päätöksentekoon. Tämä voitaisiin toteuttaa eri asioihin keskittyvien valtuustoseminaarien kautta, niin että valmisteltavan asian materiaalit saadaan valtuutetuille hyvissä ajoin tutustuttavaksi ja aikaa käydä keskustelua ja nostaa esille näkemyksiä käytetään enemmän. Kaikkien valtuustoon valittujen ryhmittymien mukaanotto myös erilaisiin valmisteleviin työryhmiin olisi mielestäni tärkeää. Tätä kautta valmistelussa varmistetaan, että siinä otetaan mahdollisimman hyvin huomioon erilaiset näkökulmat, jolloin päätöksentekoon pystytään tuomaan esityksiä, joita on todella mietitty useammasta suunnasta. Mitä vahvemmin otamme huomioon, ja tarjoamme mahdollisuuksia nostaa esille, erilaisia näkökulmia, sitä paremmin voimme tehdä päätöksiä, joissa asiat on punnittu vahvasti.
Kylien tasapuolinen kehittäminen ja huomiointi päätöksenteossa. Tyrnävä on mielestäni kyliensä summa. Kun kaikilla Tyrnävän kylillä menee hyvin, Tyrnävällä menee hyvin. Tämä tarkoittaa, että meidän pitää laatia kylien kehittämissuunnitelma, jossa hahmotetaan jokaisen kylän vahvuudet ja niitä kehitetään suunnitelmallisesti. Oli sitten kyse Temmeksestä, Markkuusta, keskustasta, Murrosta, Suutarinkylästä jne. Kylät luovat elinvoimaa Tyrnävälle ja jokaisella kylällä on erityispiirteensä, joita meidän pitää tukea ja vahvistaa. Sitä kautta pystymme myös entistä paremmin houkuttelemaan uusia asukkaita Tyrnävälle, kun pystymme tarjoamaan monenlaisia mahdollisuuksia.
Tyrnävän elinvoimaisuuden vahventaminen. Olemme perustaneet Tyrnävälle kehitysyhtiön edistämään kunnan yritysyhteistyötä ja vahventamaan kunnan elinvoimaisuutta. Meidän pitääkin laatia kunnalle elinkeinostrategia, jota kehitysyhtiö toteuttaa. Tyrnävän pitää miettiä, miten se voisi paremmin tukea sen sisällä toimivia yrityksiä ja miten, ja minkälaisia, yrityksiä voidaan saada houkuteltua Tyrnävälle. Kuntalaiset tarvitsevat palveluita ja palvelut tarvitsevat kuntalaisia. Kun tämä yhteys saadaan toimimaan, voimme saada aikaan positiivisen oravanpyörän, jossa Tyrnävän houkuttavuus ja elinvoimaisuus vahvenevat.